kirsema se täällä höpöttelee jotain ihan muuta kuin koruja ja mökkitarinoita :)

Jos haluat höpötellä takaisin, niin se onnistuu kommentoimalla tekstin alaosassa, joten ei muuta kuin höpöttelemisiin!

maanantai 31. joulukuuta 2012

Katsaus menneeseen ja työpöytähaaste

Viimeiset hetket tästä vuodesta käsillä, joten otetaanpa siihen pieni katsaus. Tarinan innoittajana Gesi blogista Helmitarinoita.
2011 – 2012 vuosi vaihtui hiljaisesti, taitaa jo iälläkin olla merkitystä siihen ja toisekseen esikoisemme vietti vuoden vaihtumista tyttöystävänsä kanssa ja kuopuksemme huiteli kavereidensa kanssa, joten jäljellä vain minä, isäntä ja kissa. Nuorimmainenkin kömpi kotiin kymmenen maissa ja olimme kaikki unilla vuoden vaihtuessa.
Helmikuussa tuli käytyä ekaa kertaa korumessuilla, kun sattuivat tuossa muutaman sadan metrin päässä olemaan. Rahaa tuli tuhlattua ja on muuten vieläkin jäljellä sieltä hankittua tavaraa, jotka siis näyttävät olevan hutiostoja tai sitten vielä odottelevat vuoroaan...
Kevät meni omalla painollaan kesää ja lomaa odotellessa. Loma olikin tällä kertaa heti Juhannuksesta ja sitähän ei ole tapahtunut varmaan 15 vuoteen. Miehen on pitänyt vuosi toisensa jälkeen joustaa omissa kesälomissaan ja aikoinaan myös päiväkotien ja koulujen loma-ajat vaikuttivat omiin kesälomiin. Ja kesällä rohkeasti otin askeleita eteenpäin, rekkasin itseni foorumille ja tein sen mistä olin aina kieltäytynyt ja vastustellut: liityin FB:n käyttäjäksi :)
Loman jälkeen alkoi valmistautuminen kuopuksen rippijuhliin, joita vietettiin elokuussa. Oli herkkiä hetkiä sekä pojalle että äidille. Nuorimmaiseni on siis perinyt äidiltään kyvyn pillittää herkissä hetkissä, siis jopa riittää jonninjoutava telkkarisarja avaamaan kyynelkanavat. Isäntäkin on joskus todennut, ettei minun kanssa kehtaa mihinkään lähteäkään, kun aina valuu kyyneleet.
Työrintamallakin oli sitten eron herkkä hetki, kun toimipisteemme erkanivat alkusyksystä, mutta onneksi vielä pääsee aina silloin tällöin myös siellä piipahtamaan ja ihan työasioissa.
Syksyn pimeys koitti ja mitään ihmeellistä ei meidän rintamalla tapahtunutkaan moottoripyörävarkautta lukuunottamatta. Mökkeiltyä tuli myös syksyn aikana jonkin verran, mutta sekin on nuoruusvuosilta vähentynyt reilusti. Mukavuus kun vie aina voiton. Moneen vuoteen en ole muuten poiminut puolukoita, mutta kun niitä mökin ympäristössä (pihamaa) on riittämiin, niin päätinpä sitten poimia niitä talteen...ja kaikki 6 dl.
Ja luonnollisesti talvi peittää alleen syksyn ja lunta tulikin sitten aika aikaisin. Ensimmäisten lumien aikaan oli vielä kesärenkaat alla ja työmatka piti taittaa autolla, joten jännityksen hetkiäkin oli. Autoiluun liittyen täytyy sen verran kertoa, että perheessämme nousi autokuume valloilleen ennen aikojaan, ajankohta on aina aikaisemmin ollut kevät, ja tuli tilattua ihan upouusi auto ihanilla herkuilla. Nyt täytyy vielä pari kuukautta odotella kärsivällisesti.
Joulu sujui rauhallisesti oman perheen kesken, vaikkakin joulun valmistelut olivat kovin takkuisia. Yleensä laittelen joulua kotiin pikkujouluksi, mutta tänä vuonna olinkin jokseenkin aikaansaamaton ja jouluroinat ilmestyivät vasta pari viikkoa ennen joulua kotiamme koristamaan. Ja tähän liittyen, toisin päinvastaisesti, olen jo ollut hätähousu ja ehtinyt siivoamaan joulun jo poiskin.
Muutamien tuntien päästä vuosi tulee taas vaihtumaan ja ehkäpä tuo tullessaan uusia tuulia. Sen tiedän ainakin tässä vaiheessa, että esikoisestani tulee täysi-ikäinen ja kuopuksella päättyy peruskoulu (jos hyvin käy). Kylläpä se aika rientääkin nopsaan, vuodet vierivät ohi aina vaan entistä rivakammin.
Tässäpä tärkeimmät tapahtumat perheemme osalta tältä vuodelta, paljon jäi vielä tarinoita, mutta ne säilyköön omissa muistoissamme. 
Ja tähän perään vielä tarina työpöydästäni ja haaste KatMan:lta blogissa KPD KoruPoru Design.
Omia korujuttujani olen alusta asti värkännyt keittiön pöydän ääressä, 
mutta syksyllä valtasin isännän työpöydän itselleni, koska RC-autoiluharrastus on perheessämme hiipunut ja työpöytä oli siis käyttämätön. Tosin pöytä on oletettavasti liian pieni, koska joudun harrastaessani levittelemään tavaroitani myös sängyn päälle.
Niin kuin kuvasta näkyy, on pöytä tällä hetkellä suht siisti, koska pariin päivään en ole jaksanut tavaroita levitellä. Ainoastaan työkaluja jäänyt lojumaan edelliseltä kerralta.

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille ja toivottavasti myös ensi vuonna riittää juttujen aiheita, joten pysyhän mukana!

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Vetoketjusta moneksi

Näin ne vetoketjutkin taipuvat, kyseessä siis ruusuksi aseteltu vetoketju ja koruna tämä on rintakoru. Koru ei ole omaa käsialaani vaan lahjana saatu, mutta koska se mielestäni on jokseenkin hauska, päädyin laittamaan sen tänne näytille (toivottavasti en nyt kauheaa syntiä tee julkaistessani tämän).